Norja, vapaapäivät 2020

Search the World - enter sentence or part of word
[wpdreams_ajaxsearchlite]

Juhlapyhät, selitys

Uudenvuodenpäivä

New Year's Day

Uudenvuodenpäivä on juhlapäivä, jota vietetään 1. tammikuuta, vuoden ensimmäisenä vuorokautena. Päivää edeltää 31. joulukuuta vietettävä uudenvuodenaatto. Vuoden vaihtumisen sijoitti tammikuun alkuun Julius Caesar vuonna 46 eaa., sitä ennen roomalaiset olivat aloittaneet vuoden maaliskuusta.

Loppiainen

Epiphany

Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta. Suomessa loppiainen oli vuosina 1973–1991 työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta.

Kansainvälinen naistenpäivä

International Women's Day

Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975, jota vietettiin kansainvälisenä naisten vuotena, Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton, ja se sai samalla nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”.

Kiirastorstai

Maundy Thursday

Kiirastorstai on pääsiäistä edeltävä torstai. Sitä vietetään kristillisissä kirkoissa Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivänä. Se ei ole virallinen pyhäpäivä toisin kuin sitä seuraava pitkäperjantai.

Pitkäperjantai

Good Friday

Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Koska pääsiäissunnuntain varhaisin mahdollinen ajankohta on 22.3. ja myöhäisin mahdollinen 25.4., pitkänperjantain vastaavat päivämäärät ovat 20.3. ja 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1818 ja seuraavan kerran 2285.

Pääsiäinen

Easter Sunday, Easter Monday

Kristinuskon pääsiäinen on vuosittainen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Ylösnousemus on Jeesuksen ja kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla vuodesta. Pääsiäistä edeltää useissa kirkoissa hiljainen viikko, jonka sisältö on Kristuksen kärsimyskertomuksessa, joka huipentuu pitkäperjantaihin, historialliseen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Nämä päivät ovat pyhäpäiviä Suomessa ja monessa muussa maassa.

Vappu

Labour Day

Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä enimmäkseen länsimaalainen kansainvälinen juhlapäivä ja monissa maissa yleinen vapaapäivä. Se on kevään loppupuolen juhlapäivä sekä kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa vapunpäivää aattopäivineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Juhlapäivä on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä on 1.5.

Helatorstai

Ascension Day

Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen­astumisen muistoksi. Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä.

Helluntai

Pentecost

Suomen kristityistä juhlivat helluntaita seitsemäntenä sunnuntaina pääsiäisestä. Pääsiäinen loppuu helluntaihin.

Pyhän ruumiin juhlapäivä

Corpus Christi

Pyhän ruumiin juhlapäivä eli Herran ruumiin juhla eli Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhla on roomalaiskatolisen kirkon juhlapäivä, jota vietetään ehtoollisaineissa palvotun Kristuksen ruumiin kunniaksi. Juhlapäivää alettiin viettää vuonna 1264 paavi Urbanus IV:n määräyksestä. Pyhän ruumiin juhlapäivää vietetään yleisenä pyhäpäivänä monissa katolisissa Euroopan maissa

Marian taivaaseenottaminen

Assumption of Mary

Marian taivaaseenottaminen on katolisen kirkon dogmi, jonka mukaan Neitsyt Maria otettiin elämänsä päätteeksi sieluineen ruumiineen taivaaseen. Dogmin muotoili paavi Pius XII, jonka hän antoi 1. marraskuuta 1950 ex cathedra. Marian taivaaseenottamisen juhlapäivää vietetään 15. elokuuta samaan aikaan ortodoksien Marian kuolonuneen nukkumisen päivänä.

Pyhäinpäivä

All Saints' Day

Pyhäinpäivä, vanhemmalta nimeltään ja puhekielessä usein vieläkin pyhäinmiestenpäivä, on kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Alun perin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, kuten monissa maissa edelleenkin, mutta Suomessa sitä vietetään välille 31.10.–6.11. osuvana lauantaina.

Joulu

Christmas

Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva juhla. Se on vanha ja yleinen juhla eri puolilla maailmaa. Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi. Useimmissa maissa joulupukin hahmo, joululahjat ja yhdessäolo ovat keskeinen osa joulua. Joulun vietto alkaa Suomessa jo jouluaattona (24. joulukuuta), mutta joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä. Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä. Suomen kielen sanat joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.